Juno (Suomeksi/In Finnish)

Olen Juno, 20 vuotta. Minulla on noin 11 tatuointia, joista ensimmäisen otin 17 vuotiaana. Nyt on ollut pisin aikaväli ensimmäisen tatuointini jälkeen kun en ole ottanut mitään, siis noin kolme kuukautta. Aika tiheään tahtiin niitä on siis tullut otettua. Olen itse suunnitellut kaikki muut tatuointini, paitsi oikean reiden patsaan pään ja vasemman pohkeen peittokuvan.

Tämä on ensimmäinen tatuointini. Otin sen 17 vuotiaana kaverini olohuoneessa, tavallaan vaihtokauppana. Minä tein hänelle ilmaiseksi meikkauksia, toimin siis meikkaajana siihen aikaan, ja hän teki minulle tämän ja yhden toisen tatuoinnin, joka on sittemmin jo peitetty. Kuvalla ei oikeastaan ole mitään tarinaa, sain vain hyvän idean.

Seuraava taisi olla tämä linnunpesä. Näin Pinterestissä kuvan klassisesta linnunpesästä tatuointina ja aloin pyörittelemään ajatusta, että jos pesässä olevat munat olisivatkin planeettoja. Piirsin muutaman version ja menin ottamaan kuvan liikkeeseen. Olen tähän todella tyytyväinen, se on yksi suosikeistani. Tatuointi on tehty täysin oman luonnokseni mukaan, ja olenkin aina painottanut tatuoijalle sitä, kuinka tärkeää minulle on, että kuvassa näkyy oma tyylini. En halua valmiissa tatuoinnissa olevan mitään yllätyksiä.

En ole väkivaltainen ihminen, mutta pidän teräaseista. Minulla oli joskus Espanjasta ostettu perhosveitsi, pidän niistä. Veitsellä voi tehdä erilaisia temppuja, mutta se harrastus on jo vähän jäänyt. Otin siitä kuitenkin tämän tatuoinnin.

Tämä on sormustinkukka. Tykästyin siihen erään lempiartistini, Flumen, kautta. Yhden hänen albuminsa kannessa oli sormustinkukka. Tämä ei ole suoraan levyn kannen design, mutta siitä sain inspiraationi. Lisäksi halusin vielä tämän suruvaipan, koska mielestäni se sopi siihen.

Tästä ei tullut ihan sellainen kuin olin suunnitellut, mutta pidän siitä kyllä. Inspiroiduin eräästä mallista/suunnittelijasta jolla on kinkyjä vaatteita ja asusteita, kuten tämä harness. Tilasin silloin sellaisen ja olin silloin oman seksuaalisen vapautumiseni kukkuloilla. Se tapahtui noin kaksi vuotta sitten kun erosin pisimmästä suhteestani. Halusin ottaa muiston siitä inspiroivasta aikakaudesta. 

Näistä auringonkukista pidän todella paljon, pidän myös tästä kokonaisuudesta. Mutta ei tälläkään ole muuta merkitystä kuin se, että auringonkukka on lempikukkani. Pidän siitä lämpimästä tunteesta mikä niiden näkemisestä tulee. 

Tässä kuvassa on vanha lapsuudenkotini, jota ollaan nyt myymässä. Olen viettänyt siellä koko lapsuuteni ja nuoruuteni, ja se on minulle todella tärkeä paikka. Halusin siitä muiston, ja nyt sekin on aina mukana, oma kotini. Muutin Helsinkiin kuvataidelukion vuoksi vuonna 2015 ja olen siitä lähtien asunut täällä. Silti tunnen aina pohjimmiltani olevani vähän landelainen. Viihdyn paljon paremmin luonnon äärellä rauhallisessa ympäristössä kuin suuren kaupungin keskustassa. 

Rakastan lehmiä, minusta ne ovat niin sympaattisia, puhtaita ja viattomia eläimiä. En ole kuitenkaan koskaan päässyt silittämään lehmää, mikä on ehdottomasti yksi tavoite elämässäni! Viime keväänä olimme äitini kanssa Pyreneillä, jossa matkalla Barcelonasta vuorille päädyimme keskelle upeaa maalaisromanttista maisemaa: paljon vihreitä peltoja ja punaisia taloja iltausvassa. Siellä oli myös ihania, pörröisiä lehmiä. Se oli ensimmäinen kerta kun näin lehmän niin läheltä, mikä on ehkä vähän outoa, sillä olen ollut eläinten ympäröimänä koko lapsuuteni. Se on kiva muisto yhteisestä matkastamme.

Pohkeen peittokuvan alla oli 17-vuotiaana ottamani tatuointi, joka oli ehkä hieman kiusallinen näin jälkeenpäin mietittynä, mutta tavallaan myös aika hauska. Siinä oli motocross-rengas, jonka sisällä luki ”Like a girl”. Olen jo kauan harrastanut moottoripyöräjuttuja, muun muassa motocrossia. Silloin olin juuri aloittanut lajin ja pyörin paljon radoilla. Yksi ajokavereistani oli minun ikäiseni poika, joka aina sanoi, että minulla on niin helppoa kun olen tyttö, ei minun tarvitse edes osata kun kaikki vain ajattelevat, että on coolia kun tyttö ajaa. Ajattelin vain, että fuck you, kyllä mä osaan ja ainakin opettelen niin hyväksi, etten ole vain ”hyvä tytöksi”.

Nykyään en edes oikeastaan identifioi itseäni naiseksi, joten se ei senkään puolesta olisi osuva. Olen viimeiset pari vuotta etsinyt erilaisia tapoja määrittää itseäni ja kokeillut elää erilaisissa rooleissa yhteiskunnassa. Olen päätynyt siihen, että olen onnellisimmillani jos ei tarvitse lokeroida itseään ja saa elää mahdollisimman vapaasti ilman turhia oletuksia tai lokeroita. Käytän kyllä sosiaalista miehen roolia, olen poikaystävä, mutta sekin on vain siinä tapauksessa, että pitää valita kahdesta. Koen olevani enemmän maskuliinisella puolella, mutta en ole täysin janan kummassakaan päässä. Suomen kielessä on onneksi helppoa, kun voi olla vain ”hän”. 

Tämä kuva joka peitti vanhan motocross-tatuointini oli sekin hetken mielijohde. Olin jo jonkin aikaa halunnut peittää sen, kun näin Helsingissä vierailevan artistin töitä studion sivuilla. Hänen tyylinsä oli juuri sellainen kuin halusinkin, abstrakti ja sellainen, että sillä on helppo peittää. Hän teki minulle designin ja kuva peitettiin. Se oli varmaan kivuliain tatuointini, mutta olen kyllä tyytyväinen. 

Reidessä oleva pää on kaverini piirtämä. Annoin hänen tehdä sen, koska hänellä on selvästi parempi ihmisen anatomian tuntemus ja kuvaan sopivampi tyyli. Lopullinen tatuointi ei näytä ihan täsmälleen alkuperäiseltä designilta, mutta tykkään siitä kyllä silti, erityisesti tästä mehukkaasta kaulasta! Pidän miesten kauloista ja halusin jonkun tällaisen adonis-hahmon. Henkilödesigneja on tulossa myös lisää.

Yleensä minulle tulee vain mieleen ideoita ja konsepteja, enkä sen tarkemmin ajattele, mistä ne ovat syntyneet tai miksi. Tähän vatsan kuvaan sain kuitenkin idean Henkien kätkemä -elokuvasta kohtauksesta, jossa päähenkilö on muuttumassa näkymättömäksi, jolloin toinen hahmo tarttuu häntä kädestä. Silloin päähenkilö alkaa muuttua  takaisin näkyväksi. Se on minusta kaunis kohtaus ja siinä on symboliikkaa, jota en ihan pysty selittämään. Kuvassa on tiettyä herkkyyttä.

Vatsan tatuointi on ainoa, jossa minulla on väriä. Punainen onkin ehkä ainoa väri, jota tulen ottamaan. Se on niin vahva ja kontrastinen, sopii hyvin mustan kanssa. Pidän toisilla ihmisillä värillisistä tatuoinneista, mutta itse tunnen enemmän yhteyttä musta-harmaisiin tatuointeihin. Lisäksi haluan, että kaikki sopivat jotenkin yhteen. Tämäkin punainen on keskellä kehoani, joten kaikki on tavallaan tasapainossa. Minulla on oma selkeä visioni esteettisestä toteutustavasta koskien tatuointejani.

Minulta löytyy joitain luonnoksia tulevista tatuoinneistani. Lisäksi on alkuperäisiä designeja jo otetuista ja vähän kaikkea muuta. Käsiä haluaisin täyttää, on hieman alaston olo niiden osalta. Ainakin toisen hihan haluaisin tehdä kokonaan luontoteemalla, kunhan vain saan rahat kasaan ensin.