Elisabet (Suomeksi/In Finnish)

Kiinnostuin todella paljon vaihtoehtoisesta ulkonäöstä joskus teini-iän tienoilla. Tiettyyn ikään asti olin hyvin tavallinen, vaaleatukkainen tyttö, mutta sitten iski päälle vastarinta, ja halusin alkaa ilmaista itseäni paremmin ulkonäköni avulla. Kehonmuokkaus kiehtoi minua ajatuksena, mutta koska en kuitenkaan tahtonut itselleni kovin rajuja kehonmuokkauksia, aloin hankkia lävistyksiä. Tatuoinnit puolestaan tuntuivat luonnolliselta jatkumolta lävistyksille.

Humans With Tattoos

Ensimmäisen tatuoinnin otin 18-vuotislahjaksi itselleni vuonna 2005. Pohdin ensimmäistä tatuointiani kauan, sillä halusin sisällyttää siihen jonkin minulle tärkeän sanoman. Lopulta päädyin latinankieliseen tekstiin ”Humanum amare est” eli rakastaminen on inhimillistä. Se on pieni ohjenuora, jota olen pyrkinyt elämässäni noudattamaan.

2000-luvun puolivälissä elettiin vielä alaselkätatuointien ja tribaalitatuointien kulta-aikaa. Tatuointeja tehtiin paljon myös festareilla erillisissä teltoissa ja linja-autoissa. Sittemmin moni on joutunut korjailemaan festaritatuointejaan, sillä ne harvemmin kestävät aikaa ja ovat usein aika karun näköisiäkin.

Oman tatuointini teki porvoolainen kotitatuoija, joka oli aiemmin tehnyt myös vanhemmalle siskolleni tatuointeja. Mielestäni tämä tatuointi on kuitenkin säilynyt hyvin siihen nähden, että kuvalla on jo ikää.

Humans With Tattoos

Sama tatuoija tatuoi minulle myös tähdet korvien taakse. Ne ovat kuitenkin haalistuneet pois raskauksien myötä, joten ilmeisesti asialla on jotain tekemistä hormonitoiminnan kanssa. Toisinaan kampaajat saattavat huomata näiden olemassaolon, mutta muuten näistä tatuoinneista ovat jäljellä lähinnä muistot.

Toisinaan olen miettinyt, pitäisikö korvien taakse tatuoida jotkin isommat kuviot. Minulla on aina paljon tatuointi-ideoita, mutta onneksi ihoa ja aikaa riittää.

Humans With Tattoos

Selkääni on tatuoitu lasteni nimet. Kahden vanhimman lapseni nimet on tatuoitu noin kahdeksan vuotta sitten raahelaisessa tatuointistudiossa. Tatuointi on tehty oman luonnokseni pohjalta, ja tatuoija Speedo lisäsi siihen oman kädenjälkensä vaihtamalla värejä ja lisäämällä hieman kukkia. Sittemmin tatuointi on jatkunut kahden nuoremman lapseni nimillä. Tällä kertaa annoin tatuoijan suunnitella ja piirtää kuvat. Kaikki uudemmat tatuointini ovat jyväskyläläisen Bad Eggs Tattoon Elinan tekemiä.

Humans With Tattoos

Alun perin teimme Elinan kanssa selkätatuointiin ainoastaan nimet ja sydämet, mutta mielestäni tatuointi näytti siltä, että se tarvitsisi vielä jotain lisää. Lisäsimme tatuointiin vielä sinisiä kukkia ja myöhemmin ruskeat kukkaköynnökset reunoille. Omille tatuoinneilleen tulee helposti ajan saatossa hieman sokeaksi, enkä usein edes muista, että selässäni on näin iso kuva. Olen tähän tatuointiin varsin tyytyväinen.

Olen saanut ensimmäisen lapseni 19-vuotiaana. Rakastan äitinä olemista, ja vanhemmuus on antanut minulle aivan älyttömän paljon, mutta silti en välttämättä rohkaisisi omia lapsiani tulemaan vanhemmaksi nuorena. Vaikka itse olisitkin valmis jo nuorena vanhemmaksi, yhteiskunta ei aina suhtaudu nuoriin vanhempiin hyväksyvästi. Nuorena vanhempana joutuu taistelemaan paljon ikään liittyviä ennakkoluuloja vastaan.

Humans With Tattoos

Nykyään pidän itseäni hyvin tavallisen näköisenä, mutta siitä huolimatta tatuointini ja lävistykseni herättävät vieläkin toisinaan keskustelua. Joudun edelleen toisinaan kamppailemaan sen eteen, että minut otettaisiin vakavasti. Vaikka asenteet muuttuvat koko ajan, ajatusmaailma tuntuu edelleen olevan usein se, että tullaksesi kohdelluksi kunnioitettavana aikuisena sinun on täytettävä oikeat standardit.

Etenkin pienillä paikkakunnilla moni tuntuu edelleen ajattelevan, että tietyn iän jälkeen on unohdettava nuoruuden hullutukset ja sopeuduttava järkevän aikuisen muottiin.

Humans With Tattoos

Vaikka olen pienikokoinen ja saatan näyttää nuorelta enkä ehkä muutenkaan mahdu perinteisiin aikuisstandardeihin, olen kuitenkin vakavasti otettava aikuinen ja kykenen aivan varmasti hoitamaan omat asiani. Se, että ihminen ilmaisee itseään olemalla sen näköinen kuin haluaa, ei tee hänestä yhtään vähemmän arvokasta tai uskottavaa.

David Bowie -tatuointi on otettu sen jälkeen kun Bowie kuoli vuonna 2016. Tähdistä muodostuva Bowie-teksti on peräisin hänen viimeiseksi jääneen Blackstar-albuminsa kansitaiteesta, kun taas taustakuvio perustuu Bowien No Plan -ep:n kanteen.

Humans With Tattoos

David Bowie on minulle äärettömän tärkeä hahmo. Alun perin minut tutustutti Bowien musiikkiin äitini, joka on kova David Bowie -fani. David Bowie on muutenkin perheessämme iso juttu – kaikki perheen naiset ovat enemmän tai vähemmän hulluna Bowieen. Olen ylipäätään vanhemman musiikin ystävä. Nykypäivän musiikki tuntuu niin kertakäyttöiseltä, kun taas menneissä ajoissa on sitä jotain.

Minua kiehtoo Bowiessa erityisesti hänen muuntautumiskykynsä. Hän kokeili rohkeasti erilaisia musiikkityylejä ja raivasi omalla androgyynillä olemuksellaan tietä monille muusikoille ja muille sen aikakauden ihmisille. Bowie ei myöskään ollu pelkästään muusikko, vaan monialainen taiteilija. Hän myös maalasi ja näytteli teatterissa sekä elokuvissa.

Bowie on myös osasyy siihen, että päädyimme lopulta yhteen mieheni kanssa. Yhteinen tuttava esitteli meidät toisillemme jo vuosia sitten bileissä tyyliin ”Tässä on Elisabet, tässä on Juhani, te molemmat pidätte David Bowiesta – jutelkaa!” Muistan edelleen, kuinka Juhani katsoi minua hetken hiljaa viinilasi kädessään ja totesi sitten, ettei keskustele näin vakavista asioista humalassa. Muistan ajatelleeni vain, että huh, onpa ylimielinen tyyppi!

Humans With Tattoos

Vuodet vierivät, ja molemmat jatkoimme elämää omilla tahoillamme. Monien vaiheiden jälkeen päädyimme viimein tutustumaan toisiimme paremmin, aloimme seurustella ja menimme lopulta naimisiin. Nuorin lapsemme syntyi samana vuonna kun David Bowie kuoli. Koska Bowie oli ollut meille molemmille niin tärkeä hahmo jo alusta lähtien, halusimme, että hänen nimensä olisi jollain tavalla mukana myös lapsemme nimessä. Lopulta kuopuksemme nimeksi tuli Mio David.

Jo odotusaikana olin kutsunut Mioa Thursday’s childiksi Bowien kappaleen mukaan, ja hän syntyi kun syntyikin torstaina. Nimiäisissä sisareni lauloivat yhdessä Miolle Thursday’s childin. Se oli hyvin koskettava hetki.

Olen alun perin valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi, ja vaikka en koskaan ole tehnyt sen alan töitä päivätyökseni, rakastan edelleen piirtämistä ja muita graafisia juttuja. Myöhemmin olen kouluttautunut uudelleen lapsiin ja nuoriin erikoistuneeksi lähihoitajaksi. Käsivarteni tatuoinnin otin itselleni valmistujaislahjaksi.

Käsivarteeni on ikuistettu eläimiä Tammen kultaisten kirjojen kansista. Noita kirjoja on luettu lapsuudessani paljon, ja mieleeni on jäänyt ihania muistoja yhteisistä lukutuokioista sohvalla ja ennen nukkumaanmenoa luetuista iltasaduista.

Humans With Tattoos

Samanlaisia muistoja haluan siirtää myös omille lapsilleni. Mielestäni lukeminen on yksi parhaista lahjoista, jonka lapselle voi antaa. Sadun lukemiseen menee lopulta vain kymmenisen minuuttia aikaa, mutta sillä lyhyellä ajalla voi antaa lapselle uskomattoman paljon.

Monet lapset ja aikuisetkin tunnistavat nämä kuvat Tammen kultaisten kirjojen kuvituksiksi. Minulle ja tatuoijalleni oli alusta lähtien selvää, että emme halua tehdä tatuointia mustalla. Smaragdinvihreä sävy on sama, jolla eläimet on kirjoissakin kuvattu. Odotan mielenkiinnolla, miten tämä tatuointi muuttuu ajan myötä. Haalistumisesta en ole huolissani – minulle on tärkeintä, että itse tiedän, mitä tatuointi minulle merkitsee.

Seuraava tatuointini tulee olemaan David Bowien kasvokuva. Lisäksi olen haaveillut ottavani jalkapöytiini latinankielisen tekstin Si vis pacem, para bellum – jos etsit rauhaa, varaudu sotaan. Teksti liittyy kenties eniten omaan sisäiseen kamppailuuni ja masennustaustaani. Koen edelleen toisinaan vaikeuksia hyväksyä itseni sellaisena kuin olen, mutta samalla olen valmis taistelemaan oman sisäisen rauhani eteen.

Humans With Tattoos

Toisinaan koen tiettyä luopumisen tuskaa siitä, ettei minusta koskaan tullut sellaista ihannetyttöä, jollaista minusta ehkä odotettiin. Vaikka olin hyvä koulussa ja muutenkin suhteellisen kunnollinen tyyppi, olen usein tuntenut syyllisyyttä siitä, että en kuitenkaan koskaan täysin onnistunut täyttämään ulkomaailman odotuksia olla tietynlainen ja tietynnäköinen ihminen. Tavallaan on hyvin ristiriitainenkin tunne, että samaan aikaan kokee halua kuulua joukkoon, mutta silti haluaa olla oma, yksilöllinen itsensä.

Ihminen, jolla on vaikeaa olla itsensä kanssa, harvoin haluaa näyttää sitä muille. Minulle tatuoinnit ovat yksi keino tuoda ilmi, kuka oikeasti olen. En yritä viestittää ulkonäölläni mitään, tämä vain on minun tapani tulla toimeen itseni kanssa niin hyvin kuin osaan. Tällainen minä olen.

Humans With Tattoos